Kaksi lausuntoa padoista asiantuntijapaneeleille

June 15th, 2006

Kuusi-seitsemän vuotta sitten annoin lausuntoja useille asiantuntijapaneeleille jotka valvovat lohien massamurhaa, esimerkiksi Kansalliselle merikalakantojen virastolle, Luoteis-USA:n energiasuunnitteluneuvostolle ja Yhdysvaltain kala- ja villieläinvirastolle. Näiden paneelien näennäinen tarkoitus oli antaa kansalaisille mahdollisuus antaa palautetta koskien sitä tosiasiaa, että padot Kolumbiajoessa ja muissa joissa tappavat lohia. Todellinen tarkoitus oli se että me kaikki, minä mukaanlukien, pystyimme tulemaan tyytyväisiksi teeskentelemällä että olisimme tehneet jotain hyödyllistä samalla kun seisoskelimme ja katselimme vierestä kun lohet liukuivat nopeasti kohti sukupuuttoa.

Tässä on lausunto jonka annoin yhdelle paneelille:
“Vuonna 1839 Elkanah Walker kirjoitti päiväkirjaansa: ‘Kolumbiajokeen vuosittain nousevien lohien lukumäärä, ja se minkä verran intiaanit ottavat ovat päätä huimaavia’. Hän jatkoi: ‘On mielenkiintoista nähdä niiden kulkevan läpi kosken. Niitä oli niin paljon että satoja oli jatkuvasti veden ulkopuolella.’ Vuonna 1930 Coeur d’Alene Press kirjoitti: ‘Miljoonat lohet värjäsivät luoteisten virtojen vedet valkoisiksi kamppaillessaan läpi koskien.’ Artikkeli jatkoi sanoen, että ‘näky on sama jokaisessa luoteis-USA:n joessa’. The Spokesman-Review huomioi että Kettle Fallsin putouksilla ‘hopeinen lauma hyökkäsi putouksia vasten 400-600 yksilön tuntitahdilla’.

“Entä nyt? Palvellakseen talouselämää tämä kulttuuri patosi Kolumbian valuma-alueen joet. Paikalliset ryhmät ja yksilöt – he mukaanlukien, jotka tuntevat lohet parhaiten, intiaanit – kamppailivat liittovaltion hallitusta ja jokiteollisuudenaloja vastaan, mutta padot rakennettiin, ja nyt useimmat lohikannat luoteisrannikolla ja Kaliforniassa ovat kuolleet sukupuuttoon tai ovat sen partaalla.

“Lohien tuhoaminen ei ole ainutlaatuista. Se on tämän kulttuurin tarina. Sen jälkeen kun myrkyllistä kaasua oli vuotanut Union Carbiden tehtaasta Intian Bhopalissa tappaen 15 tuhatta ihmistä, ja haavoittaen puolta miljoonaa, ahdistunut lääkäri antoi maalaisjärkeen perustuvan lausunnon, että yhtiön ‘ei pitäisi sallia valmistaa myrkkyä johon ei ole olemassa vastalääkettä’. Sitä padot ovat olleet alusta alkaen: ‘myrkkyä johon ei ole olemassa vastalääkettä’.

“Jotta kulttuurin tapa tulisi täydellisen selväksi, mainitsen muutamia muita myrkkyjä joita tämä kulttuuri on luonut tekemättä niille vastalääkkeitä: Se loi myrkyllisen sotkun Hanfordin ydinkoepaikalla ilman minkäänlaista harkintaa siitä miten paikka siivottaisiin; ennen ensimmäisen atomipommin räjäyttämistä tutkijat pelkäsivät että räjähdys saattaisi luoda ketjureaktion joka tuhoaisi ilmakehän, mutta he räjäyttivät pommin silti; tämä kulttuuri on avohakannut itsensä läpi Pohjois-Amerikan mantereen – itse asiassa läpi planeetan – ajattelematta lainkaan sitä ettei ole kyennyt palauttamaan noita metsiä; poliitikot tekevät pahimpansa salliakseen pohjavesien saastumisen ilman pienintäkään hajua siitä miten ne voitaisiin puhdistaa; ilmastonmuutos, otsoniaukko, happosateet ja muut teknologisen ‘edistyksen’ tulokset ovat esimerkkejä myrkyistä joille ei ole vastalääkettä.

“Miksi tämä kulttuuri tekee tämän kaiken? Yksi syy on siinä että tämän kulttuurin piirissä mahdollisuus taloudelliseen voittoon ohjaa tietoa ja teknologista ‘kehitystä’. Tämä taloudellinen tuottavuus pitää vääjäämättä sisällään toisten pakottamisen maksamaan tuottajien taloudellisten aktiviteettien seurauksista. Tuulen alapuolella elävät – ja kaikki ihmiset ja muut oliot jotka elävät Washingtonin osavaltion itäosissa seuraavien 250 tuhannen vuoden aikana – maksavat Hanfordille terveydellään; he jotka juovat Spokanen pohjavesiä maksavat terveydellään saastuttajien taloudellisista aktiviteeteistä; lohet ja ne meistä jotka olisivat syöneet niitä – tai vain katselleet niitä kun ne kiipeävät Kettle Fallsin putouksia – maksavat niiden teollisuudenalojen voitoista jotka ovat muuttaneet joet järvien sarjaksi.

“Senaattori Slade Gorton antoi hiljattain lohia koskevan kommentin: ‘On olemassa seurauksia joiden ylityttyä täytyy vain erittäin valitettavasti sanoa että meidän täytyy antaa lajien tai alalajien kuolla sukupuuttoon.’ On olemassa seurauksia, joiden ylityttyä meidän täytyy antaa hallituksen ja teollisuuden petoksellisen yhteistyön kuolla sukupuuttoon. On olemassa seurauksia, joiden ylityttyä meidän täytyy antaa tuhoisien maailmankuvien kuolla sukupuuttoon. On olemassa seurauksia, joiden ylityttä meidän täytyy antaa sivilisaation kuolla sukupuuttoon. Lohen sukupuutto ei ole hinta jonka olisin halukas maksamaan tukeakseni keinokastelijoita, teollisuutta, alumiiniteollisuutta, sähkön tuottajia ja kaikkia jotka taistelevat epätoivoisesti suistaakseen lohet sukupuuttoon.

“Saattaa olla epäkorrektia sanoa suoraan että padot ovat ‘myrkky johon ei ole vastalääkettä’. On olemassa realistinen tapa pelastaa lohet. En tietenkään tarkoita jo sukupuuttoon kuolleita kantoja. Sitä rikosta kulttuuri kantaa kollektiivisessa tietoisuudessamme ikuisesti. Mutta muita kantoja voidaan pelastaa yksinkertaisella keinolla. Poistamalla padot jotka tappavat lohia. Räjäyttämällä ne. Jopa täysin taloudellisesta näkökulmasta (toisin sanoen näkökulmasta, joka jättää elämän huomioimatta), padot eivät ole tarpeellisia: Randy Hardy, Bonnevillen energiahallinnon johtaja, myöntää että ‘markkinoilla on tarjolla energiaa joka on halvempaa’ kuin patojen tuottama. Silti hallinnon ratkaisu on patojen poistamisen sijaan lähestyä osavaltion ja liittovaltion hallituksia lisää tukiaisia anoen. Väki maksaa jotta lohet voitaisiin tappaa. Yhtiöiden edut estävät patojen poistamisen samoin kuin padot estävät lohia pääsemästä kutemaan. Jo vuosien ajan poliitikot ovat tutkineet lohea tappavasti, jokaisen tutkimuksen paljastaessa sen minkä jo tiedämme, että padot tappavat lohet. Olemme tietäneet tämän jo ikuisuuksien ajan: lakeja säädettiin sekä Rikhard Leijonamielen että Robert ensimmäisen aikoihin 1100- ja 1300-luvuilla kieltäen sellaisten rakenteiden pystyttämisen jotka estävät lohien kulkemisen joissa ja puroissa.

“Reklamaatioviraston (Bureau of Reclamation) Steve Clark kertoi meille tutkimusten todellisen tarkoituksen kun hän sanoi että toivoi lohien kuolevan sukupuuttoon jotta voisimme ‘jatkaa elämää’.

“Teollisuuden edustajat ovat toistuvasti tässä ja muissa paneeleissa korostaneet tarvetta toimivaksi todistetuille ratkaisuille. Annan heille toimivaksi todistetun ratkaisun: räjäytetään padot ja annetaan Kolumbian jälleen kerran olla villi joki. Meidän on aika lopettaa tutkimusten tekeminen, tutkimusten jotka ovat vain poliitikkojen ja heidän edustamiensa taloudellisten intressien viivytystaktiikka. On aika etsiä tapa poistaa padot – padot jotka tappavat lohet – jotta me ja lohet voisimme jatkaa elämää.”

Lausunnolleni osoitettiin suosiota seisaaltaan (yleisön toimesta, mitä ilmeisimmin, ei panelistien). Illan mittaan useat puhujat yksinkertaisesti sanoivat: “Kannatan Jensenin ratkaisua. Räjäytetään padot.”

Muutamia viikkoja myöhemmin annoin seuraavan lausunnon eräälle toiselle asiantuntijapaneelille:

“Joka aamu herätessäni kysyn itseltäni pitäisikö minun kirjoittaa vai räjäyttää pato. Joka päivä kerron itselleni että minun tulisi jatkaa kirjoittamista. En kuitenkaan ole aina vakuuttunut että teen oikean valinnan. Olen kirjoittanut kirjoja, hyviä sellaisia, ja ihmiset ovat lukeneet niitä. Samanaikaisesti tiedän että puolustavien sanojen puute ei tapa lohia, vaan pikemminkin patojen olemassaolo.

“Jokainen joka elää tällä alueella ja tietää yhtään mitään lohista tietää että padot on poistettava. Ja jokainen, joka tietää yhtään mitään politiikasta tietää, että padot pysyvät, ainakin toistaiseksi. Tutkijat tutkivat, poliitikot ja liikemiehet valehtelevat ja viivyttävät, byrokraatit järjestävät näennäisiä julkisen mielipiteen kuulemistilaisuuksia, aktivistit kirjoittavat kirjeitä ja lehdistötiedotteita, minä kirjoitan kirjoja ja artikkeleita, ja edelleen lohet kuolevat. Kaikilla on miellyttävä asema, lohia lukuunottamatta.

“1930-luvulla, ennen patojen rakentamista, Yhdysvaltain hallitus tiesi että padot tappaisivat lohet, mutta jatkoivat silti. Yksi syy jatkamiselle, ja he olivat erittäin suorasanaisia tämän suhteen, oli että lohet ovat erittäin keskeisessä asemassa monille alueen alkuperäiskulttuureille, ja aivan kuten puhveleiden tappaminen auttoi tasankointiaanien pistämisessä aisoihin, hallitus tiesi että lohien tappaminen murtaisi alueen intiaanien kollektiivisen kulttuurisen selkärangan. Tämä kaikki on tarkistettavissa julkisista arkistoista. Toistan, että yksi suoraan sanottu syy patojen rakentamiselle oli lohikantojen tuhoaminen ja siten alkuperäiskulttuurien tuhoaminen. Tämä on lain mukaan kansanmurhan piirteet täyttävää käyttäytymistä. Se on rikos ihmisyyttä vastaan, ja jokainen joka osallistuu siihen, tähän päivään asti, syyllistyy rikokseen ihmisyyttä vastaan.

“Tehdään asia selväksi. Padot ovat kansanmurhan toteuttamisvälineitä, aivan yhtä varmasti, suorasanaisesti ja tarkoituksellisesti kuin kaasukammiot Treblinkassa, Birkenaussa ja Auschwitzissa. Jos luulet että tämä vertaus on liioittelua, ei sen vähäisempi auktoriteetti kuin Adolf Hitler sanoi perustaneensa kansanmurhapolitiikkansa Pohjoisiin, kuten hän heitä kutsui – he ovat me – Pohjois-Amerikkalaisiin joilla oli ‘tahdonvoimaa’, hänen sanojensa mukaisesti, tuhota ‘alhaisempi’ kansa.* Aivan niin kuin Hitlerin kansanmurha oli mahdollinen ainoastaan satojen tuhansien byrokraattien, teknikkojen, tutkijoiden, bisneshenkilöiden ja poliitikkojen, jotka vain ‘tekivät työtään’, avustuksella, sama pätee tähän käynnissäolevaan ihmisten ja luonnon massamurhaan.

“Sisältä käsin on mahdollista rationalisoida mitkä tahansa kauheudet. Ensi käden lausunnot toisensa jälkeen ihmisten ja luonnon massamurhista todistavat että lähes kaikkien korkean tason toimijoiden tietoisuudet on sinetöity lähes läpäisemättömällä kieltämisen ja abstraktin itsensäoikeuttamisen muurilla. Aivan samoin tämän kulttuurin jäsenet eivät ole koskaan tappaneet intiaaneja tai tuhonneet heidän kulttuurejaan; kyse on ainoastaan Kutsumuskohtalosta (Manifest Destiny) ‘levittäytyä yli mantereen’. Vastaavasti, kukaan teistä tämän asiantuntijapaneelin jäsenistä ei tapa lohia – te tuotatte sähköä ja autatte keinokastelijoita.

“Kaikki te, jotka olette Kaiser Aluminiumin, Bonneville Powerin tai muiden yhtiö-, kaupallisten tai hallituksen etujen valvojia – jotka ovat perustavanlaatuisesti sama asia – ja ette kykene näkemään että vuokraatte lahjakkuutenne massamurhaprojektille – tai miksi väännellä sanoja, teette massamurhaa – olette kuuluisassa seurassa. Kun Adolf Eichmann oli oikeudessa elämänsä puolesta vuonna 1961, osa hänen puolustustaan oli että kukaan ei koskaan kertonut hänelle että se mitä hän teki oli väärin. Eichmann ainoastaan vain huolehti rautatien toimivuudesta, kuljetti tehokkaasti ihmislasteja itään, ja vaatteita, hiuksia ja kultaisia hammaspaikkoja länteen. Hänen kätensä olivat puhtaat. Hän ei tappanut yhtä ainoata juutalaista. Mutta vuokratessaan lahjakkuutensa projektille hän oli vastuussa – ja lopulta hänet saatettiin vastuuseen – miljoonista kuolemista. Sama pätee tänä päivänä teihin jokaiseen. Te yritätte ainoastaan parantaa yrityksen voittoja, tai saada alueen talouden pyörimään sujuvasti, tai muuten vaan ‘teette työtänne’. Mutta tässä tapauksessa ‘työn tekeminen’ tarkoittaa ihmisiin ja luontoon kohdistuvan massamurhan tekemistä.

“Sanon tämän jokaiselle paikallaolevalle byrokraatille, jokaiselle Kaiser Aluminiumin, Bonneville Powerin, Senaattoreiden Slade Gorton, Larry Craig ja Jim McClure toimistojen ja Luoteis-USA:n energiasuunnitteluneuvoston edustajalle: en salli teidän käyttää Eichmannin tekosyytä. Se mitä teette on väärin. Se on kansanmurhan tekemistä vuoden 1948 Yhdistyneiden Kansakuntien kansanmurhan estämis- ja rankaisusopimuksen nojalla, jonka Yhdysvallat on allekirjoittanut. Suunnitelmissani on jonain päivänä nähdä teidät kaikki saatettuna oikeuteen ja vastuuseen rikoksistanne, ja haluan että julkisiin arkistoihin tulee merkintä siitä että teille on kerrottu että se mitä teette on väärin.

“Mitä tulee meihin muihin, niiden meistä jotka välitämme lohista, täytyy oppia tunnistamaan todelliset ja turhat toiveet. Meriminkit, suurruokit, muuttokyyhkyt, eskimokuovit, carolinanpapukaijat, mahtavat lohikannat. Luulisi että tässä vaiheessa jo tajuaisimme että nämä poliittiset ja taloudelliset rakenteet ovat vastakkaisia elämälle tällä planeetalla.

“Pidämme yllä toivoa että jollain tapaa Kaiser Aluminiumin tapaiset yritykset alkaisivat toimia oikein. Tähän mennessä meidän olisi jo pitänyt oppia. Jos odottaa yhtiöiden toimivan toisin kuin ne toimivat on osallistumista maagiseen ajatteluun. Voittoa tavoittelevien yritysten erityinen ja suoraan ilmaistu tarkoitus on kerätä rahaa. Niiden tarkoitus ei ole pelastaa lohia, tai kunnioittaa alkuperäisväen itsemääräämisen ja olemassaolon oikeuksia, tai suojella työntekijöiden ammatillista tai henkilökohtaista arvokkuutta, tai tukea elämää tällä planeetalla. Eikä niiden tarkoituksena ole palvella yhteisöjä. Ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan. Mikäli odottaa yhtiöiden tekevän mitään muuta kuin sitä mitä varten ne on selvästi ja suoraan sanottuna suunniteltu, eli rahan keräämiseen ihmis- ja muiden yhteisöjen kustannuksella, on vähintäänkin surkeasti arvioitu, tai tarkemmin sanottuna harhaista.

“Vastaavasti, Hanfordin, Rocky Flatsin, Salvage Riderin, patojen, hallituksen Bhopalia, otsoniaukkoa, ilmastonmuutosta ja planeettamme historian suurinta massasukupuuttoa koskevan toimimattomuuden jälkeen, varmastikaan täällä voi olla vain vähän heitä jotka uskovat hallituksen tarkoituksen olevan suojella meitä yhtiöiden tuhoisilta toimilta. Viimeinkin useimpien meistä täytyy ymmärtää että totuus on päinvastainen: hallituksen ensisijainen tavoite on suojella taloutta hallitsevia haavoitettujen kansalaisten raivolta.

“Vastuu maaperiemme suojelusta lankeaa siten meille jokaiselle. Tämä tarkoittaa sitä että jokaisen meistä joka välittää lohista täytyy pakottaa vastuuseen – pakottaa vastuuseen – he jotka ovat aiheuttamassa niiden sukupuuttoa; meidän täytyy oppia olemaan vastuussa tekemisistämme lohia kohtaan sen sijaan että olisimme uskollisia poliittisille ja taloudellisille instituutioille jotka eivät kohtele meitä hyvin. Jos lohet meinataan pelastaa, meidän täytyy luoda BPA:lle ja Kaiser Aluminiumille syy pelastaa ne. Meidän täytyy kertoa näille instituutioille että jos ne aiheuttavat lohien sukupuuton, me aiheutamme näiden instituutioiden sukupuuton. Ja meidän täytyy tarkoittaa sitä. Sitten meidän täytyy sanoa sama joka ainoalle tuhoisalle instituutiolle ja heille jotka hallitsevat niitä, ja meidän täytyy toimia sanojemme mukaisesti; meidän täytyy tehdä mitä tahansa on tarpeellista suojellaksemme kotejamme ja maaperiämme niiltä jotka ovat niitä tuhoamassa. Ainoastaan silloin lohet voivat pelastua. Ainoastaan silloin massamurha pysähtyy.

“Lohien pelastaminen sukupuutolta tarkoittaa patojen poistamista. Jokainen tietää tämän. Jopa armeijan insinöörijoukot tunnustavat nykyään tämän. Mutta tunnustamisen ja toiminnan välillä on suuri ero. Joten meidän täytyy kertoa hallitukselle, että jos se ei aio auttaa meitä tässä asiassa, jos se ei tue meidän ratkaisujamme lohien pelastamiseksi, massamurhan pysäyttämiseksi ja yhteisöjemme pelastamiseksi, jos se ei poista patoja, sitten meidän täytyy poistaa ne. Jälleen kerran, meidän täytyy tarkoittaa mitä sanomme.

“Kun Kolumbiajoki padottiin lohet heittäytyivät joukolla betonia vasten, yrittäen palata kotiin. En odota yhtään vähempää meiltä. Meidänkin täytyy heittäytyä kohti ja läpi kirjaimellisen ja vertauskuvallisen betonin, joka pitää meitä vangittuina taloudelliseen ja poliittiseen järjestelmään joka ei kalpene ihmisiin ja luontoon kohdistuvasta massamurhasta.

“Minulle on kerrottu että ennen tärkeiden päätösten tekemistä monien alkuperäiskulttuurien jäsenet kysyisivät, ‘Kuka puhuu susien puolesta? Kuka puhuu lohien puolesta?’ Esitän saman kysymyksen täällä. Jos lohet pystyisivät muuntautumaan ihmisiksi, oletettavasti sinun kehoosi, tai sinun, tai sinun, mitä he tekisivät?

“Ja miksi te ette tee niin?”

Asiantuntijapaneelin jäsenten vastaus? He kutsuivat vartijat paikalle.

Meidän muiden, itseni mukaanlukien, vastaus? Padot ovat yhä pystyssä. Lohet liukuvat yhä kohti sukupuuttoa.

Se keskustelusta.

***

On asia erikseen, kuten ystäväni Jim postitoimistosta huomautti, puhua ja kirjoittaa patojen poistamisesta, puhua ja kirjoittaa sivilisaation alasajosta, puhua ja kirjoittaa asuttamiemme maaperien suojelusta, ja on melko lailla toinen juttu saada tuo kaikki aikaan.

***

Minun täytyy olla suorasanainen. Samalla kun uskon että on melko helppoa (ja tarpeellista) perustella moraalisesti ja taktisesti Hitlerin salamurha, en yritä perustella moraalisesti ja taktisesti Bushin, tai mitä siihen tulee, kenenkään muunkaan amerikkalaisen poliittisen hahmon salamurhaa.

Natsien vastaisen vastarinnan varhaisina aikoina monet uskoivat olevan yhä mahdollista kaataa hallinto ilman Hitlerin tappamista.** Mutta, kuten Peter Hoffmann huomauttaa elintärkeässä kirjassaan The History of the German Resistance 1933-1945, “Sodan edetessä vaikutusvaltaiset oppositiopiirit päätyivät siihen ymmärrykseen, että diktaattorin persoonan poistaminen, toisin sanoen hänen murhaamisensa, oli keskeinen edellytys yhdenkään vallankaappausyrityksen onnistumiselle. Hänelle oli vannottu pyhä vala; suorasukaisen laillisen termistön mukaan ja ajattelemattomien kansalaisten ja sotilaiden mielissä, jotka muodostivat itse asiassa valtaosan, hän oli laillisesti valtaan nostettu sotaherra ja Ylin Komentaja. Siten, ellei sen Ylintä Komentajaa ensin poistettu, armeijan varaan ei voinut laskea; silti se oli ainut instrumentti, jonka avulla vallankaappauksen olisi voinut toteuttaa.” (s. 251) Pasifistit voivat nurista tästä lausunnosta niin paljon kuin haluavat, mutta he jotka osallistuivat vastarintaan tiesivät asiasta enemmän kuin pasifistit tai minä tulemme koskaan tietämään. Ja Hitler sanoi pitkälti saman asian omaan tapaansa: “Tulevaisuudessa ei tule olemaan ketään jolla olisi yhtä paljon auktoriteettiä kuin minulla on. Minun olemassaoloni jatkuvuus on siis keskeisen arvokas tekijä. Minut voidaan, kuitenkin, poistaa milloin tahansa jonkun rikollisen tai idiootin toimesta.” (s. 253) ***

En usko että tämä on tilanne Yhdysvalloissa. Olen pahoillani tämän uutisen sinulle toimittamisen johdosta, George, mutta en usko että olet yhtä keskeinen Yhdysvaltain yhtiö- (tai, Mussolinia seuraten, fasistisen) valtion jatkuvuudelle, kuin Hitler oli hänen fasistisen (tai, seuraten Mussolinia takaisin, yhtiö-) valtionsa jatkuvuudelle. Jos, sanotaanko vaikka erittäin omistautunut rinkeli salamurhaisi sinut, olen varma että kirjaimellisesti sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa tuntisivat tietynlaista helpotuksen tunnetta (mutta noiden ihmisten mielipiteellä ei ole merkitystä, koska he ovat köyhiä, tarkoitan, terroristeja), mutta surullinen tosiasia on, että Yhdysvaltain talous jatkaisi eteenpäin, tuhoten lukemattomien ihmisten ja muiden olentojen elämiä ympäri maailmaa. ****

Kysymys kuuluu, mitä haluamme saavuttaa? Rehellinen vastaus tuohon kysymykseen osoittaa kohti joitain todennäköisiä toimintatapoja. (Vastaavasti, toimiemme ja toimimattomuuksiemme tutkiminen tekee todennäköisesti selväksi sen mitä todella haluamme.)

Jos haluamme kaataa natsit, täytyy Hitler todennäköisesti tappaa (monien muiden tehtävien ohella). Kysymyksestä tulee tekninen: kuinka teemme sen? Vastaavasti, jos haluamme pelastaa lohet, vastassamme on kuusi suhteellisen selkeää teknistä tehtävää: 1) patojen poistaminen 2) metsien tuhoamisen pysäyttäminen 3) kaupallisen kalastuksen pysäyttäminen 4) merien murhaamisen pysäyttäminen 5) teollisen maatalouden (joka tuhoaa vesistöjä eroosion ja saastevalumien kautta) pysäyttäminen ja 6) ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, joka tarkoittaa öljytalouden pysäyttämistä. Ilmastonmuutosta lukuunottamatta, joka saattaa pian siirtyä hallitsemattomasti itseään ruokkivaan vaiheeseen, nämä ovat erittäin saavutettavissa olevia asioita. Itse asiassa näiden tavoitteiden saavuttamisen pitäisi olla melko helppoa lajille joka ylpeilee ongelmanratkaisukyvyllään. Ongelmat vaikuttavat mahdottomilta ratkaista ainoastaan kun kieltäydymme – kuten natsilääkärit – katsomasta kaikentuhoavan, hyväksikäyttävän sosiaalisen rakenteen ja mytologian, joka saa monet teeskentelemään, että on mahdollista samanaikaisesti tuhota planeetta ja jatkaa sillä elämistä, rajojen ulkopuolelle. Meidän täytyy tehdä valinta patojen ja lohien, metsien tuhoamisen ja lohien, kaupallisen kalastamisen ja lohien sekä ilmastonmuutoksen ja lohien välillä. Mikäli haluamme lohet, meidän täytyy pysäyttää näistä jokainen.

Mitä tekisimme, kysyn itseltäni kerta toisensa jälkeen, jos sisäistäisimme täysin ymmärryksen siitä että hallitus on miehittäjähallitus, ja kulttuuri on valloittajakulttuuri? Mitä tekisimme jos avaruusoliot (tai kommariryssät, tai islamofasistit tai kiina-kommarit, tai kuka tahansa onkaan tämän päivän vihollinen) rakentaisivat ja ylläpitäisivät patoja jokiin joita rakastamme ja joista olemme riippuvaisia, jos he hakkaisivat matalaksi metsiä joita rakastamme ja joista olemme riippuvaisia, jos he imuroisivat meriä joita rakastamme ja joista olemme riippuvaisia, jos he muuttaisivat ilmastoa? Eikö heidän pysäyttämisestään tulisi sarja selkeitä vaikkakin ehkäpä raskaita tehtäviä? Eikö juuri tämä ole se mitä tapahtuu, kun lakkaamme samaistumasta kulttuuriin joka tappaa planeettaa, ja muistamme samaistua maaperiimme?

Käännetty Derrick Jensenin kirjasta “Endgame: Volume 1 – The Problem of Civilization” (s. 378-386).

---

* Ward Churchill (1993): Struggle for the Land: Indigenous Resistance to Genocide, Ecocide, and Expropriation in Contemporary North America (s. 73).

** Minun täytyy huomauttaa että oli myös monia jotka huomasivat alusta alkaen että Hitler oli tapettava, ja oli monia jotka myös yrittivät tehdä jotain asian hyväksi.

*** Herbert Molloy Mason Jr:n kirja “To Kill The Devil: The Attempts on the Life of Adolf Hitler” (New York: W.W.Norton & Company, 1978) kertoo Hitlerin kaksi seuraavaa lausetta: “Ei ole aikaa hukattavaksi! Sodan täytyy tulla minun elinaikanani.” (s. 62)

**** Tietenkin, jos Hitler olisi tapettu, myös saksalainen talous olisi jatkanut eteenpäin.

http://takku.net/article.php?story=20070328213600710

Filed in Suomen Kieli