Loppupelien Taustaoletukset

June 14th, 2006

Ensimmäinen taustaoletus: Sivilisaatio ei ole, eikä tule koskaan olemaan ekologisesti kestävä. Tämä pitää paikkansa erityisesti teollisen sivilisaation kohdalla.

Toinen taustaoletus: Perinteiset yhteisöt eivät useinkaan luovuta tai myy vapaaehtoisesti resursseja joihin heidän yhteisöjensä olemassaolo perustuu, ellei heidän yhteisöjään ole tuhottu. He eivät myöskään halukkaasti salli heidän maaperiään vahingoitettavan jotta muita resursseja – kultaa, öljyä, ja niin edelleen – voitaisiin kaivaa. Tästä seuraa se että he jotka haluavat resursseja tekevät kaiken voitavansa tuhotakseen perinteiset yhteisöt.

Kolmas taustaoletus: Meidän elämäntapamme – teollinen sivilisaatio – perustuu, on riippuvainen, ja romahtaisi hyvin nopeasti ilman jatkuvaa ja laajalle levinnyttä väkivaltaa.

Neljäs taustaoletus: Sivilisaatio perustuu selkeästi määriteltyyn ja laajalti hyväksyttyyn vaikkakin usein ääneen sanomattomaan hierarkiaan. Väkivalta hierarkiassa ylempänä olevien toimesta, alempana oleviin kohdistuen, on lähes aina näkymätöntä, se jää siis huomaamatta. Kun se huomataan, rationalisoidaan se täysin. Väkivalta hierarkiassa alempana olevien toimesta, ylempänä oleviin kohdistuen, on asia jota ei pidetä mahdollisena, ja kun sitä ilmenee siihen suhtaudutaan shokilla, kauhulla ja uhrien fetisoinnilla.

Viides taustaoletus: Hierarkiassa ylempänä olevien omaisuus on arvokkaampaa kuin alempana olevien elämät. Hierarkiassa ylempänä olevien on hyväksyttyä lisätä hallitsemansa omaisuuden määrää – arkikielellä sanottuna, hankkia rahaa – tuhoamalla alempana olevien elämät tai tappamalla heidät. Tätä kutsutaan tuotannoksi. Jos alempana olevat vahingoittavat ylempänä olevien omaisuutta, ylempänä olevat saattavat tappaa tai muulla tavoin tuhota alempana olevien elämät. Tätä kutsutaan oikeudeksi.

Kuudes taustaoletus: Sivilisaation olemassaolo ei ole soviteltavissa. Tämä kulttuuri ei tule käymään läpi minkäänlaista vapaaehtoista muutosta tolkulliseen ja ekologisesti kestävään elämäntapaan. Jos emme pysäytä sitä, sivilisaatio jatkaa ihmisten enemmistön kurjistamista ja planeetan rappeuttamista kunnes se (sivilisaatio, ja luultavasti planeetta) romahtaa. Tämän rappeuttamisen vaikutukset jatkavat ihmisten ja muiden olioiden vahingoittamista hyvin pitkään.

Seitsemäs taustaoletus: Mitä pidempään odottelemme sivilisaation romahdusta – tai mitä kauemmin odotamme, kunnes ajamme sen itse alas – sitä sotkuisempi romahdus tulee olemaan, ja sitä huonommin asiat tulevat olemaan niiden ihmisten ja muiden olioiden osalta, jotka elävät romahduksen aikaan sekä niiden osalta jotka tulevat sen jälkeen.

Kahdeksas taustaoletus: Luonnollisen maailman tarpeet ovat tärkeämpiä kuin talousjärjestelmän tarpeet.

Toinen tapa sanoa kahdeksas taustaoletus: Mikä tahansa taloudellinen tai sosiaalinen järjestelmä, joka ei ole hyödyksi niille luonnonyhteisöille, joihin ne perustuvat, ovat ekologisesti kestämättömiä, moraalittomia ja typeriä. Ekologinen kestävyys, moraali ja älykkyys (niinkuin oikeuskin) vaativat kaikkien tällaisten taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien alasajoa, tai vähintäänkin sen estämistä, etteivät ne voi vahingoittaa maaperääsi.

Yhdeksäs taustaoletus: Vaikkakin jonain päivänä tulee selkeästi olemaan selvästi vähemmän ihmisiä kuin nyt, on olemassa useita tapoja, joilla tämä vähennys voi tapahtua (tai kuinka se voidaan saavuttaa, riippuen aktiivisuudesta tai passiivisuudesta jolla lähestymme tätä muutosta). Jotkut tavat ovat luonteeltaan äärimmäisen väkivaltaisia: ydintuho, esimerkiksi, vähentäisi sekä populaatiota että kulutusta, mutta tekisi sen kammottavalla tavalla; sama pätee yliampumisen jatkumiseen ja sitä seuraavaan romahdukseen. Toiset tavat voivat olla luonteeltaan vähemmän väkivaltaisia. Ottaen huomioon tämänhetkiset väkivallan tasot tämän kulttuurin toimesta niin ihmisiä kuin luonnollista maailmaakin kohtaan, kuitenkin, ei ole mahdollista puhua populaation ja kulutuksen vähentämisestä tavoin jotka eivät pidä sisällään väkivaltaa ja puutetta, ei siksi että vähennykset itsessään pitäisivät välttämättä sisällään väkivaltaa, vaan koska väkivallasta ja puutteesta on tullut kulttuurimme perusoletus. Vaikkakin jotkut populaation ja kulutuksen vähentämisen tavat, vaikkakin väkivaltaisia, koostuisivat nykyisten väkivallan tasojen laskemisesta – joita (usein pakotettu) resurssien liike köyhiltä rikkaille vaatii ja aiheuttaa – ja jota tietenkin luonnehtisi vähennys nykyisestä väkivallan tasosta luonnollista maailmaa kohtaan. Saatamme kyetä, henkilökohtaisesti ja kollektiivisesti, sekä vähentämään määrää että pehmentämään laatua koskien sitä väkivaltaa, joka ilmenee tämän meneillään olevan ja mahdollisesti pitkäaikaisen muutoksen aikana. Tai sitten emme. Mutta tämä on varmaa: jos emme lähesty sitä aktiivisesti – jos emme puhu ahdingostamme ja mitä aiomme sille tehdä – väkivalta tulee epäilemättä olemaan huomattavasti vakavampaa ja puute äärimmäisempää.

Kymmenes taustaoletus: Kulttuuri kokonaisuudessaan ja useimmat sen jäsenet ovat hulluja. Kulttuuria vie eteenpäin kuolonvimma, vimma tuhota elämää.

Yhdestoista taustaoletus: Tämä kulttuuri – sivilisaatio – on ollut alusta asti valloituskulttuuri.

Kahdestoista taustaoletus: Maailmassa ei ole rikkaita eikä köyhiä ihmisiä. On vain ihmisiä. Rikkailla saattaa olla paljon vihreitä paperinpalasia, joita köyhillä ei mahdollisesti ole. Paperinpalasia jotka useiden teeskentelyn mukaan saattavat olla jonkin arvoisia – tai heidän oletetut rikkautensa saattavat olla jotain vielä abstraktimpaa: numeroita pankkien kovalevyillä. Nämä “rikkaat” väittävät omistavansa maata, ja “köyhiltä” estetään usein oikeus esittää sama vaatimus. Poliisin pääasiallinen tarkoitus on panna täytäntöön niiden harhoja, joilla on paljon vihreitä paperinpalasia. He joilla ei ole vihreitä paperinpalasia, uskovat näihin harhoihin lähes yhtä helposti ja täydellisesti kuin he joilla paperinpalasia on. Nämä harhat pitävät sisällään äärimmäisiä seurauksia todellisessa maailmassa.

Kolmastoista taustaoletus: Vallanpitäjät hallitsevat pakottamalla, ja mitä pikemmin lakkaamme kuvittelemasta muuta, sitä pikemmin voimme ainakin alkaa tehdä järkeviä päätöksiä siitä jos, milloin ja kuinka aiomme nousta vastarintaan.

Neljästoista taustaoletus: Syntymästämme lähtien – mahdollisesti jo hedelmöityksestä lähtien, mutta en ole varma kuinka todistaisin tämän – meidät, niin yksilöinä kuin kollektiivisestikin opetetaan vihaamaan elämää, vihaamaan luonnollista maailmaa, vihaamaan villeyttä, vihaamaan villieläimiä, vihaamaan naisia, vihaamaan lapsia, vihaamaan kehojamme, vihaamaan ja pelkäämään tunteitamme, vihaamaan itseämme. Jos emme vihaisi maailmaa, emme voisi sallia sen tuhoamista silmiemme edessä. Jos emme vihaisi itseämme, emme voisi sallia kotiemme – ja kehojemme – myrkyttämistä.

Viidestoista taustaoletus: Rakkaus ei edellytä pasifismia.

Kuudestoista taustaoletus: Materiaalinen maailma on ensisijainen. Tämä ei tarkoita etteikö henkeä olisi olemassa, tai että materiaalinen maailma on kaikki mitä on. Se tarkoittaa että henki sekoittuu lihaan. Se tarkoittaa myös että toiminnalla todellisessa maailmassa on seurauksia todellisessa maailmassa. Se tarkoittaa ettemme voi nojata Jeesukseen, Joulupukkiin, Suureen Äitiin tai edes Pääsiäispupuun jotta selviäisimme tästä sotkusta. Se tarkoittaa että tämä sotku todellakin on sotku, eikä ainoastaan Jumalan kulmakarvojen liikettä. Se tarkoittaa että meidän täytyy itse kohdata tämä sotku. Se tarkoittaa, että niin kauan kuin olemme täällä Maapallolla – päädyimmepä kuolemamme jälkeen jonnekin muualle tai emme, ja olipa elämämme täällä etuoikeutettua tai paheksuttua – Maapallo on olennainen. Se on ensisijainen. Se on kotimme. Se on kaikki. On hupsua ajatella ja toimia ja olla ikään kuin tämä maailma ei olisi todellinen ja ensisijainen. On hupsua ja pateettista olla elämättä elämiämme ikäänkuin elämämme eivät olisi todellisia.

Seitsemästoista taustaoletus: On virhe (tai pikemminkin kieltämistä) perustaa päätöksiämme siihen säikäyttääkö niistä kumpuava toiminta suurta yleisöä tai ihmisten enemmistöä. (Alkuperäistekstissä Jensen puhuu jenkkikeskeisesti amerikkalaisten enemmistöstä.)

Kahdeksastoista taustaoletus: Tämänhetkinen käsityksemme itsestämme ei ole sen enempää kestävämpi kuin tämänhetkinen energian ja teknologian käyttömme.

Yhdeksästoista taustaoletus: Kulttuurin ongelma on ennen kaikkea uskomuksessa, että luonnollisen maailman hallinta ja hyväksikäyttö on oikeutettua.

Kahdeskymmenes taustaoletus: Tässä kulttuurissa taloustiede – ei yhteisöllinen hyvinvointi, ei moraali, ei etiikka, ei oikeus, ei elämä itsessään – ohjaa sosiaalisia päätöksiä.

Kahdennenkymmenennen taustaoletuksen muunnelma: Sosiaaliset päätökset määrittyvät ensisijaisesti (ja usein ainoastaan) sillä perusteella kasvattavatko nämä päätökset päätöksentekijöiden ja niiden, joita he palvelevat, rahallista omaisuutta.

Kahdennenkymmenennen taustaoletuksen muunnelman muunnelma: Sosiaaliset päätökset määrittyvät ensisijaisesti (ja usein ainoastaan) sillä perusteella kasvattavatko nämä päätökset päätöksentekijöiden ja niiden, joita he palvelevat, valtaa.

Kahdennenkymmenennen taustaoletuksen muunnelman muunnelma: Sosiaaliset päätökset perustuvat ensisijaisesti (ja usein ainoastaan) siihen lähes täysin tutkimattomaan uskomukseen, että päätöksentekijät ja ne joita he palvelevat ovat oikeutettuja vahvistamaan valtaansa ja/tai rahallista omaisuuttaan alapuolella olevien kustannuksella.

Kahdennenkymmenennen taustaoletuksen muunnelman muunnelma: Jos kaivat sen sydämeen asti – jos siellä on yhtään sydäntä jäljellä – huomaat että sosiaaliset päätökset määrittyvät ensisijaisesti sillä perusteella kuinka hyvin nämä päätökset palvelevat villin luonnon hallitsemisen ja tuhoamisen päämääriä.

Nämä taustaoletukset on poimittu Derrick Jensenin kirjasta “Endgame”.

http://takku.net/article.php?story=20070328213103503

Filed in Suomen Kieli